Mitä AQ-50-pisteesi tarkoittavat?

AQ-50 on käytetyin aikuisten autismin seulontakysely, ja moni tekee sen ensimmäisenä askeleena. Lopuksi saat luvun väliltä 0–50. Mutta mitä 22, 29 tai 38 pistettä oikeastaan tarkoittaa? Tässä artikkelissa kerromme, miten pisteet lasketaan, mistä raja-arvot tulevat ja miten voit hyödyntää tulostasi.

Mistä AQ-50 on peräisin

Autism-Spectrum Quotient -kyselyn kehittivät Simon Baron-Cohen ja hänen kollegansa Cambridgen yliopiston Autism Research Centressä, ja se julkaistiin vuonna 2001. Tavoitteena oli lyhyt kysely, jonka aikuiset voisivat täyttää itse ja joka näyttäisi, kuinka paljon autistisia piirteitä heillä on. Sittemmin sitä on käytetty sadoissa tutkimuksissa ja se on käännetty monille kielille.

AQ:n taustalla on tärkeä ajatus siitä, että autistisia piirteitä on kaikilla jossain määrin. Jokainen saa joitakin pisteitä, ja autistiset ihmiset saavat yleensä korkeat pisteet. Siksi AQ-50 näyttää hyvin, missä suunnilleen olet, mutta se ei pysty kertomaan varmasti, oletko autistinen.

Miten pisteet lasketaan

AQ-50:ssä on 50 väittämää, kuten ”Teen asiat mieluiten samalla tavalla yhä uudelleen”. Vastaat ”Samaa mieltä”, ”Jokseenkin samaa mieltä”, ”Jokseenkin eri mieltä” tai ”Eri mieltä”.

Jokaisesta väittämästä saa joko 0 tai 1 pisteen. Saat pisteen, jos vastauksesi viittaa autistiseen piirteeseen, olitpa täysin vai vain jokseenkin samaa mieltä. Noin puolet väittämistä on muotoiltu päinvastoin, kuten ”Minun on helppo päätellä, mitä joku ajattelee tai tuntee, pelkästään hänen kasvojaan katsomalla”, joten niistä saat pisteen, jos olet eri mieltä. Pisteisiin ei siis vaikuta vastauksesi voimakkuus vaan ainoastaan sen suunta.

Mitä kokonaispisteet tarkoittavat

Alkuperäisessä tutkimuksessa:

Aikuiset, joilla ei ollut autismidiagnoosia, saivat keskimäärin noin 16 pistettä.
Autistiset aikuiset saivat keskimäärin noin 36 pistettä.
Autistisista aikuisista noin 80 % sai 32 pistettä tai enemmän, kun vertailuryhmästä vastaava osuus oli vain 2 %.

Siksi 32 pisteen rajaa käytetään usein merkkinä ”monista autistisista piirteistä”. Myöhemmässä tutkimuksessa, jossa tutkittiin diagnostiselle vastaanotolle lähetettyjä ihmisiä, havaittiin, että 26 pisteen raja-arvo auttoi paremmin päättämään, kenelle kannattaa tarjota perusteellinen tutkimus. Se tavoitti suurimman osan niistä, jotka myöhemmin saivat diagnoosin, mutta myös monia, jotka eivät saaneet.

Test-autism.comissa kuvaamme pisteitä näin:

0–15: on hyvin epätodennäköistä, että sinulla on autismi. Tämä on väestön keskiarvon tasolla tai sen alapuolella.
16–24: on epätodennäköistä, että sinulla on autismi. Sinulla on joitakin piirteitä, mutta vähemmän kuin useimmilla autistisilla ihmisillä.
25–34: on todennäköistä, että sinulla on autismi. Pisteesi ylittävät vastaanotoilla käytetyn raja-arvon, ja 32 pisteestä alkaen myös alkuperäisen tutkimuksen raja-arvon.
35–50: on hyvin todennäköistä, että sinulla on autismi. Tämä on autististen aikuisten keskiarvon tasolla tai sen yläpuolella.

Viisi osa-aluetta

Testin 50 väittämää jakautuvat viiteen osa-alueeseen, joissa kussakin on kymmenen väittämää, ja saat jokaisesta osa-alueesta 0–10 pistettä:

Sosiaaliset taidot: millaisina koet sosiaaliset tilanteet ja uusien ihmisten tapaamisen.
Tarkkaavuuden siirtäminen: kuinka helposti siirrät huomiosi ja miten selviät muutoksista ja keskeytyksistä.
Yksityiskohtien huomaaminen: kuinka paljon huomaat yksityiskohtia, säännönmukaisuuksia ja lukuja.
Kommunikaatio: keskustelut, rupattelu ja sen ymmärtäminen, mitä ihmiset tarkoittavat.
Mielikuvitus: tarinoiden ja muiden ihmisten aikeiden kuvitteleminen.

Autistiset ihmiset saavat usein korkeat pisteet sosiaalisista taidoista, kommunikaatiosta ja tarkkaavuuden siirtämisestä. Yksityiskohtien huomaaminen on erikoistapaus: monet ei-autistiset ihmiset saavat siitä myös korkeat pisteet, esimerkiksi lukujen, tekniikan tai suunnittelun parissa työskentelevät. Korkeat kokonaispisteet, jotka tulevat enimmäkseen yksityiskohtien huomaamisesta, tarkoittavat siis eri asiaa kuin korkeat kokonaispisteet, jotka jakautuvat kaikille viidelle osa-alueelle.

Mikä voi vaikuttaa pisteisiisi

Sosiaalinen ahdistuneisuus ja masennus voivat saada sinut olemaan samaa mieltä monien sosiaalisia tilanteita koskevien väittämien kanssa, vaikka et olisi autistinen.
ADHD:lla on joitakin yhteisiä piirteitä autismin kanssa, etenkin tarkkaavuuden osalta.
Maskaaminen: jos olet oppinut peittämään piirteitäsi, saatat vastata sen perusteella, miten käyttäydyt, etkä sen perusteella, miltä sinusta tuntuu, ja saada matalammat pisteet. CAT-Q mittaa tätä.
Minäkuva: AQ-50 perustuu siihen, miten näet itsesi. Voi auttaa, kun mietit konkreettisia tilanteita etkä vastaa yleisen vaikutelman perusteella.

Mitä seuraavaksi

Jos sait 26 pistettä tai enemmän ja tunnistat itsesi väittämistä, voi olla hyvä keskustella lääkärin kanssa tutkimuksiin hakeutumisesta. Jos haluat ensin perusteellisemman kuvan, voit tehdä RAADS-R-testin, joka kysyy myös lapsuudestasi. Lue oppaamme siitä, miten aikuisena pääsee autismitutkimuksiin.

Muista, että AQ-50 on seulontatyökalu, ei diagnoosi. Vain pätevä ammattilainen voi tehdä diagnoosin, kun taustasi ja nykyinen elämäsi on arvioitu perusteellisesti. Oletko valmis tekemään testin? Tee AQ-50 maksutta täällä.