Näin pääset autismitutkimuksiin aikuisena

Yhä useampi aikuinen pohtii, voisiko olla autistinen. Usein ajatus herää, kun on lukenut autismista, tunnistanut itsensä jonkun toisen tarinasta tai tehnyt testin verkossa. Mutta miten aikuisena oikeastaan pääsee tutkimuksiin? Tässä oppaassa käymme läpi tavalliset vaiheet, sen, mitä tutkimuksiin kuuluu, ja sen, miten voit valmistautua.

Miksi hakeutua tutkimuksiin?

Tutkimuksiin hakeutuminen on henkilökohtainen valinta. Moni kertoo, että diagnoosi antoi selityksen kokemuksille, joita on ollut koko elämän ajan. Se voi myös avata pääsyn tukeen ja mukautuksiin työssä tai opinnoissa sekä auttaa sinua ja läheisiäsi ymmärtämään tarpeitasi paremmin. Toiset päättävät olla hakeutumatta tutkimuksiin tai kokevat, että itsetuntemus riittää. Molemmat valinnat ovat yhtä oikeutettuja.

Vaihe 1: Kokoa kokemuksesi

Ennen kuin otat yhteyttä lääkäriin, kannattaa kirjoittaa ylös, mikä saa sinut ajattelemaan, että voisit olla autistinen. Konkreettiset esimerkit ovat hyödyllisempiä kuin yleiset kuvaukset:

• Sosiaaliset tilanteet: mikä on sinulle vaikeaa tai kuormittavaa, ja miten selviät siitä?
• Rutiinit ja kiinnostuksen kohteet: miten reagoit muutoksiin? Mistä olet voimakkaasti kiinnostunut?
• Aistit: häiritsevätkö jotkin äänet, valot, hajut tai pintarakenteet sinua paljon?
• Lapsuus: millainen olit lapsena? Oliko sinulla ystäviä? Mitä opettajat sanoivat sinusta?
• Vaikutukset: miten nämä asiat vaikuttavat työhösi, opintoihisi, ihmissuhteisiisi ja terveyteesi?

Myös seulontakyselyjen, kuten AQ-50:n ja RAADS-R:n, tulokset voi olla hyödyllistä ottaa mukaan. Ne eivät ole diagnoosi, mutta ne voivat näyttää lääkärille, miksi kysyt asiaa.

Vaihe 2: Puhu lääkärin kanssa

Useimmissa maissa ensimmäinen askel on oma lääkäri tai muu perusterveydenhuollon palvelu. Kerro, että epäilet olevasi autistinen ja haluaisit päästä tutkimuksiin. Kerro, miten asia vaikuttaa arkeesi, ja näytä, mitä olet kirjoittanut ylös. Monissa paikoissa lääkärin täytyy tehdä lähete erikoistuneeseen palveluun.

Osa kohtaa epäilyä, etenkin jos heillä on työ, perhe tai päällisin puolin hyvät sosiaaliset taidot. Silloin voi auttaa, kun kerrot, mitä arjesta selviäminen sinulta vaatii, tai kysyt, mitä lähetteen saaminen edellyttäisi. Voit myös pyytää toisen mielipiteen.

Vaihe 3: Tutkimukset

Aikuisen autismitutkimuksen tekee yleensä psykiatri, psykologi tai moniammatillinen työryhmä. Tutkimukseen kuuluu usein useita käyntejä, ja siihen voi sisältyä:

• Haastatteluja nykyisestä elämästäsi, taustastasi ja vaikeuksistasi.
• Tietoa lapsuudestasi, mieluiten vanhemmalta tai joltakulta muulta, joka tunsi sinut lapsena. Myös vanhat todistukset ja koulun arviot voivat auttaa.
• Kyselyjä, jotka täytät itse ja joskus myös läheisesi.
• Strukturoitua havainnointia, jossa ammattilainen seuraa, miten kommunikoit ja olet vuorovaikutuksessa tietyissä tehtävissä.
• Muiden tilojen arviointia, kuten ADHD:n, ahdistuksen tai masennuksen, jotka voivat esiintyä autismin rinnalla tai selittää osan samoista vaikeuksista.

Lopuksi saat palautteen johtopäätöksistä, usein myös kirjallisen lausunnon. Jos saat diagnoosin, lausunnossa kuvataan yleensä vahvuuksiasi ja haasteitasi sekä sitä, millaisesta tuesta voisi olla apua.

Jonotusajat ja yksityiset tutkimukset

Monissa maissa julkisesti rahoitettuihin aikuisten autismitutkimuksiin joutuu jonottamaan pitkään, joskus useita vuosia. Osa valitsee yksityisen tutkimuksen päästäkseen tutkimuksiin nopeammin. Jos teet niin, varmista, että tutkimuksen tekijä on pätevä ja hänellä on kokemusta aikuisten autismista, ja selvitä, hyväksyvätkö terveydenhuoltosi, oppilaitoksesi tai työnantajasi diagnoosin.

Mistä aloittaa Suomessa

Suomessa aikuinen aloittaa yleensä hyvinvointialueensa terveysasemalta tai, jos sellainen on käytettävissä, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta. Lääkäri arvioi tilanteen ja voi tehdä lähetteen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, jossa autismitutkimukset yleensä tehdään. Käytännöt vaihtelevat alueittain: joillakin alueilla osa selvityksistä, esimerkiksi muiden tilojen arviointi, tehdään ensin perusterveydenhuollossa.

Tutkimuksiin voi hakeutua myös yksityisesti, esimerkiksi psykiatrin tai neuropsykologin vastaanotolle, joka tutkii aikuisia. Selvitä etukäteen, sisältyykö tutkimukseen kaikki diagnoosin kannalta tarvittava ja miten jatkohoito ja tuki järjestyvät. Julkisen terveydenhuollon jatkopalvelut voivat edellyttää, että diagnoosi arvioidaan tai vahvistetaan vielä siellä.

Tutkimusten jälkeen

Johtopäätöksestä riippumatta tutkimukset voivat auttaa sinua ymmärtämään itseäsi paremmin. Jos saat diagnoosin, voi olla hyödyllistä lukea autismista, etsiä muita autistisia aikuisia, joiden kanssa puhua, ja miettiä, millaiset mukautukset voisivat helpottaa arkea. Jos et saa diagnoosia, tutkimukset ovat silti voineet tuoda esiin muita selityksiä vaikeuksillesi ja paremmin sopivaa apua.

Haluatko aloittaa seulonnalla? Tee AQ-50, RAADS-R tai CAT-Q maksutta.